KONGINKANKAAN KOTISEUTUKERHO KÖMIN KILTA r.y.

 

Johtokunta 2017

 

 

Reetta Korjonen, puheenjohtaja, 0504301653, reimarintupa(at)gmail.com

Satu Ruuska, varapuheenjohtaja

Marjatta Huhta, sihteeri

Jaakko Minkkinen

Timo Enäkoski

Helena Ojanen, helenaojanen14(at)gmail.com

Veli Rytkönen

 

 

Varajäsenet

 

Heli Hytönen
Erkki Vilen
Hannu Huuskonen
Pekka Savolainen
Martti ilves
Ahti Ojanen


Marja Liisa Liimatainen,  rahastonhoitaja, jäsenkirjuri, marjaliisaliimatainen2015(at)gmail.com

 

KUNNIAJÄSENET

 

Raija Tuomi

Eemeli Kinnunen 1924-2014

 

Kömin kilta ry:n säännöt

 

1§    Yhdistyksen nimi on Konginkankaan kotiseutukerho Kömin Kilta r.y. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä Kilta. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekosken kaupunki ja toimi-alueena entisen Konginkankaan pitäjän alue.

2§    Killan tarkoituksena on edistää entisen Konginkankaan pitäjän alueella tehtävää kotiseutu-työtä alueella vakinaisesti asuvien, loma-asukkaiden ja entisten konginkankaalaisten keskuudessa siten, että paikallisidentiteettiä vahvistetaan, kulttuuriperintöä vaalitaan ja etsitään yhteisiä ratkaisuja aluetta koskeviin kulttuurisiin ja ekologisiin ongelmiin.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kilta
1.    Toimii alueensa etujärjestönä, on yhteistyössä kunnallishallinnon kanssa ja vaikuttaa päätöksentekoon.
2.    Tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille.
3.    Harjoittaa koulutus-, tiedotus- ja kokoustoimintaa.
4.    Järjestää kotiseututilaisuuksia.
5.    Kerää, arkistoi, museoi ja muulla tavoin edistää Konginkankaan alueen kulttuuriperinteen tallennusta ja säilyttämistä sekä vaalii luonnon- ja kulttuuriympäristöä.
6.    Julkaisee Konginkangasta koskevaa aineistoa yksin ja yhteistoiminnassa muiden yhteisöjen kanssa.
7.    Toimii yhteistyössä kotiseututyön katto-organisaatioiden kanssa.

3§     Kiltaan voi varsinaiseksi jäseneksi tai ainaisjäseneksi liittyä jokainen yksityinen kotiseudun kehittämistä harrastava henkilö.
Kiltaan voi liittyä kannattajajäseneksi oikeuskelpoinen yhteisö sekä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö. Kannattajajäsenellä on kokouksissa puhe- mutta ei äänioikeutta.
Kilta voi kutsua kunniajäseniä. Kunniajäsenyydestä päättää Killan kokous johtokunnan esityksestä.
Johtokunta ratkaisee jäsenyyshakemukset.

4§    Liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun sekä kertakaikkisen ainaisjäsenmaksun suuruudesta päätetään Killan vuosikokouksessa.

5§    Killan asioita hoitaa sen hallituksena vuosikokouksen valitsema johtokunta, johon kuuluvat vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kuusi (6) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä ja heidän varajäsenensä.
Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat virkailijat.
Johtokunta voi asettaa avukseen työvaliokunnan ja muita tarpeellisia toimikuntia.

6§    Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai jos vähintään kolme jäsentä sitä haluaa. Johtokunta on päätösvaltainen, jos vähintään neljä jäsentä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide.

7§    Killan nimen kirjoittavat johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, sihteeri, kukin erikseen.

8§    Killan tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös ja vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa johtokunnalle viikon kuluessa tilien vastaanottamisesta.

9§    Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa alaansa liittyvää toimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.

10§    Killan varsinainen kokous on vuosikokous, joka pidetään tammi-helmikuussa. Lisäksi johtokunta voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen kokouksen. Johtokunnan on kutsuttava ylimääräinen kokous koolle, mikäli vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii tietyn asian käsittelyä varten.
Killan kokoukset kutsutaan koolle vähintään viikkoa ennen kokousta jäsenkirjeessä julkaistulla ilmoituksella.

11§    Killan vuosikokouksessa
1.    Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan tarkastajat.
2.    Todetaan kokouksen laillisuus.
3.    Esitetään vuosikertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto, vahvistetaan tilinpäätös.
4.    Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille.
5.    Vahvistetaan toimintasuunnitelma, liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus sekä tulo- ja meno-arvio kuluvaksi kalenterivuodeksi.
6.    Valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet sekä kaksi tilintarkastajaa ja näiden vara-miehet.
7.    Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12§    Ellei jäsen täytä sääntöjen määräämiä velvollisuuksia, hänet voidaan erottaa Killasta Killan kokouksen päätöksellä, jota vähintään 2/3 enemmistö annetuista äänistä kannattaa.

13§    Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai Killan purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään yhden kuukauden väliajoin pidetyssä kokouksessa, jolloin ehdotusten kummassakin kokouksessa on saavutettava 2/3 äänten enemmistö annetuista äänistä käydäkseen kokouksen päätöksestä.

14§    Killan purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi luovutetaan Killan omaisuus Killan tarkoituksen edistämiseen sekä huolehditaan arkiston, museokokoelmien ja Killan muun omaisuuden säilymisestä jonkin oikeustoimikelpoisen yhteisön hallinnassa Killan viimeisen purkamisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.

15§    Mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä, Killan toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.

 

Kömin Killan perustaminen

Uudenvuodenpäivänä 1.1.1948 joukko asianharrastajia kokoontui Konginkankaalla seurakuntakotiin keskustelemaan erityisen kotiseutu- ja museoyhdistyksen perustamisesta.

Kokouksen avasi kirkkoherra Martti Kohonen, joka avauspuheessaan korosti, että sellaista tarkoitusta varten perustettavan yhdistyksen tärkeänä tehtävänä olisi "ylläpitää ja kasvattaa entisen Kömin asukkaiden yhteistuntoa, tukea heidän henkisiä pyrkimyksiään, edistää pitäjän menneisyyden tutkimusta ja sen ilmausten tallentamista sekä soveltuvin kohdin valvoa sen kulttuuri- ja aineelllisiakin etuja". Puhetta kokouksessa johtamaan valittiin piiriesimies Eino Kustaa Laitinen.

Keskustelun jälkeen päätettiin perustaa yhdistys nimeltä "KÖMIN KILTA". Sen nimessä lyhyt ja naseva alkuosa muistuttaa pitäjän vanhasta nimestä, jälkimmäinen osa taas viittaa jo keskiajalla tunnettuun nimitykseen, jolla on tarkoitettu keskinäistä apua ja seurustelua varten perustettuja yhdistyksiä eli veljeyksiä. Kömin Kilta näin ollen tulisi olemaan pitäjänsisäinen ja entisten pitäjäläisten keskeinen kultturiveljeys.

Perustetun yhdistyksen säännöiksi hyväksyttiin erinäisin pienin muutoksin Suomen Museoliiton mallisäännöt kotiseutu- ja museoyhdistyksiä varten. Näin hyväksyttyjen sääntöjen mukaan johtokuntaan valittiin kuusi varsinaista ja kolme varajäsentä.

Varsinaisiksi tulivat valituiksi piiriesimies Eino Kustaa Laitinen Liimattalasta, khra Martti Antero Kohonen kirkonkylästä, mv Iivari Hannula Liimattalasta, mv Vilho Pasanen Iitsalosta, kauppias Juho Eemeli Hämäläinen Kalaniemeltä ja kansakoulunopettaja Tekla Lyydia Rautiainen Räihästä. Varajäseniksi valittiin mv Aarne Einari Minkkinen Kalaniemeltä, pienviljelijä Toivo Alvari Tapperi - oikeammin Tapper - Laajarannalta sekä mv Väinö Matti Jokihalme Liimattalasta. Välittömästi tämän kokouksen jälkeen jäjestäytyneeseen johtokuntaan tuli puheenjohtajaksi Eino Kustaa Laitinen, varapuheenjohtajaksi Vilho Pasanen, sihteeriksi ja arkistonhoitajaksi Martti Kohonen sekä johtokunnan ulkopuolelta rahastonhoitajaksi vaatturi Yrjö Savolainen. Sihteeri valtuutettiin käynnistämään toimenpiteet yhdistyksen rekisteröintiä varten.

Tässä perustavassa kokouksessa laaditun sopimuskirjan allekirjoittivat seuraavat seitsemän henkilöä: Eino Kustaa Laitinen, Martti Antero Kohonen ja hänen vaimonsa Katri Kohonen, Yrjö Savolainen, kanttori Aksel Liukkonen ja hänen vaimonsa Valma Liukkonen sekä Tekla Lyydia Rautiainen.

Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen yhdistysrekisteriin joulukuun 15. päivänä 1948 nimellä "KÖMIN KILTA r.y."

 

Kömin Killan toiminta

 

Arkistosta löytyneeseen mustaan vahakantiseen vihkoon on yhdistyksen kokouksien muutamia pöytäkirjoja alkuvuosilta kirjattu harvakseltaan.

Vuonna 1951 maaliskuun 27. päivänä vuosikokous ja johtokunnan järjestäytyminen.

Vuonna 1953 25. tammikuuta vuosikokous, jossa toimintakertomus kertoo, ettei juurikaan ole ollut virallista toimintaa mutta kansakoululautakunnan kanssa yhtestoiminnassa on valmistettu kotiseuturaina, tehty aloite kirkonkylässä olevan tiekolmion kunnostamiseksi ja oltu pystyttämässä Lylykankaalle nuijasodan muistomerkkiä, vuonna 1950 valmistunutta patsasta. Päätetty on myös ehdottaa Kalaniemen lainajyvästölle, että kirkonkylässä sijaitseva vanha viljamakasiini entiseen käyttöön tarpeettomaksi käyneenä saataisiin museokäyttöön.

Vuonna 1956 vuosikokous 21. maaliskuuta totesi vuosikertomuksen puuttuvan, koska toiminta oli ollut lamaantuneena. Valittiin rakennustoimikunta museorakennuksen kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Johtokunnan kokouksessa 13. syyskuuta sitten todettiin asia kuntoon saatetuksi.

Vuonna 1957 vuosikokouksessa 24. helmikuuta käsiteltiin museoon sopivien esineiden keräystä.

Vuonna 1972 Taidekoti Liimattalassa järjesti kotiseutujuhlan 31. heinäkuuta.

Vuonna 1973 11. kesäkuuta Taidekodissa sitten pidettiin yhdistyksen kokous, jossa todettiin, että "pitäisi saada tämä nyt nukkuva kotiseutuyhdistys uudestaan toimivaksi ja että voitaisiin saada yhdistyksen puitteissa jotain merkittävää aikaan, koska Konginkangas viettää 100-vuotisjuhlavuottaan ja pääjuhlatapahtuma on 14. heinäkuuta". Keskusteltiin kotiseutumuseon siirtämisestä mahdollisesti Taidekodin yhteyteen.

Vuonna 1974 25. marraskuuta yhdistyksen kokous päätti kääntyä lääninhallituksen puoleen Liimattalan Taidekoti-rakennuksen sekä sen ympäristön "rauhoittamiseksi" kiinteistön historiallisen arvo vuoksi.

(Kaikissa e.m. kokousten pöytäkirjojen johdanto-osissa on käytetty termiä "Kotiseutu- ja museoyhdistyksen kokous" eikä "Kömin Kilta"-nimeä, joka yksin olisi edelleenkin ollut virallinen yhdistysrekisteriin merkitty muoto.)

 

Kömin Killan uusi tuleminen

 

Pitkään jatkuneen hiljaiselon jälkeen vuoden 1998 syksyllä alettiin toimintaa jälleen viritellä henkiin. Konginkankaalla Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys kokoontui 7. lokakuuta pohtimaan mm Konginkankaan kotiseututyön edistämistarpeita sekä toiminta-mahdollisuuksia. Samalla se tarjosi tilaisuuden perustaa yhdistyksen alaisuuteen uusi erillinen Konginkangas-jaosto.

Konginkangas-jaosto perustettiinkin. Sen puheenjohtajaksi tuli Taina Paakkunainen, varapuheenjohtajaksi Markku Sikiö sekä sihteeriksi Sirpa Kinnunen. Todettakoon, että tätä aikaisemminkin Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen toiminnassa oli ollut mukana edustajia myös Konginkankaalta.

Pikapuoliin tämän Konginkangas-jaoston kokouksessa tammikuun 17. päivänä 1999 [8§] Matti Suojanen esitti, että perustettaisiin oma kotiseutuyhdistys Kömin Kilta, joka myös rekisteröitäisiin. Perusteluna oli, että oma organisaatio olisi toiminnallisessa kuin myös taloudellisessa mielessä helpommin hoidettavissa. Samassa yhteydessä muisteltiin Kömin Killan nimisenä rekisteröitynä yhdistyksenä tapahtuneen toiminnan aikaisempia vaiheita ja päätettiin selvittää, onko mainitun niminen yhdistys edelleen olemassa.

Niinpä sitten lopun vuotta 1999 tätä Kiltaa, joka sillä hetkellä ei vielä ollut rekisteröity, veti oma johtokunta puheenjohtajana Taina Paakkunainen. Yhdistyksen julkaisun "Kokkajuurikka" sivulla 16 selostetaan tarkemmin, "keitä köminkiltalaiset ovat ja mitä he haluavat". Tämän julkaisuista ensimmäisen - jo vuodelta 1999 - alkulehdellä silloinen yhdistyksen  puheenjohtaja Taina Paakkunainen kirjoituksessa "Konginkangas kotiseutumme", joka ilmeisesti on ollut hänen tervehdyspuheenvuoronsa ja samana vuonna järjestetyillä kesäpäivillä, toteaa "nyt vallitsevan innostuneen ja innostavan talkoohengen".

Yhdistyksen uudelleen perustaminen ja virallistaminen yhdistysrekisterissä pantiin alkuun, kun syyskuun 12. päivänä 1999 Liimattalassa pidetyssä yhdistyksen kokouksessa perustettiin KONGINKANKAAN KOTISEUTUKERHO KÖMIN KILTA, jonka perustamiskirjassa allekirjoittajina olivat Matti K. Suojanen, Taina Paakkunainen, Marja-Liisa Liimatainen, Kalle Hytönen, Sirpa Kinnunen, Niilo Hytönen ja Matti Hytönen.

Perustamisilmoitus yhdistysrekisteriin lähetettiin heti syyskuun lopulla. Yhdistysrekisteri pyysi yhdistystä muutamalta osin täydentämään ilmoitusta. Kun helmikuussa 2000 tuo täydennys oli tehty, yhdistysrekisteriin merkittiin 06-03-2000

KONGINKANKAAN KOTISEUTUKERHO KÖMIN KILTA r.y.

jonka toimihenkilöinä toimivat nimenkirjoitusoikeuksin vuonna 2017 puheenjohtaja Reetta Korjonen, varapuheenjohtaja Satu Ruuska ja sihteeri Marjatta Huhta.

 

KÖMIN KILLAN NYKYPÄIVÄÄ

 

Yhdistystä perustettaessa toiminnaksi on määritelty kotiseututyö vakinaisten ja loma- asukkaiden sekä entisten konginkankaalaisten keskuudessa siten, että paikallista identiteettiä vahvistetaan, kulttuuriperintöä vaalitaan ja etsitään yhteisiä ratkaisuja aluetta koskeviin ongelmiin.

Kömin Kilta siis aloitti uudelleen syntyneenä ja rekisteriin hyväksyttynä vuosituhannen alussa. Vuosina 2000-2002 puheenjohtajana toimi Marja-Liisa Liimatainen ja sihteerinä Sirpa Kinnunen, vuosina 2003-2004 puheenjohtajana Helena Pasanen-Tarkka ja sihteerinä Sirpa Kinnunen. Vuodesta 2005 alkaen puheenjohtajana on ollut Pekka Savolainen ja sihteerinä Marja-Liisa Liimatainen. Vuodesta 2010 lähtien puheenjohtajana on toiminut Helena Simonaho. Reetta Korjonen toimi sihteerinä vuosina 2011-2014. Vuodesta 2015 sihteerinä toimii Markku Kautto. Helena Ojanen (ent. Simonaho) toimi puheenjohtana vuosina 2010 - 2016.

Kilta on vuosina 1999-2016 tuottanut kaikkiaan kymmenen kotiseutuaiheista julkaisua, joita löytyy myös Konginkankaan kirjastossa. Kilta myy myös vanhoja konginkankaalaisia aiheita esittäviä kuvakortteja ja muuta aineistoa e.m. julkaisujen lisäksi. Olemme tuottaneet kaksi dvd:tä. 2012, 2015 ja 2016 tulivat myyntiin julkaisut nimeltään Kongintaival. Otamme vastaan kirjoituksia tulevia julkaisuja varten.

Vuoden 2006 kesätapahtumaan valmistui ensimmäinen erä Killan logolla varustettuja lippiksiä sekä t-paitoja. Konginkankaan historian täydentämishankkeessa Kilta on ollut edustettuna.

Tuoreita saavutuksia on ollut Äänekosken suurkunnan muodostumiseen liittyvänä entisen Koulutien nimen muuttaminen muotoon Kansakoulutie nimenomaan Keski-Suomen ensimmäisen kansakoulun historiaan perustuen.

Konginkankaan koulun sali nimettiin v 2011 Konginkangas-saliksi Kömin Killan esittämänä Atte Kaskarin ehdotuksesta.

Vuosituhannen alusta vuoteen 2006 asti Kilta oli vetovastuussa eri nimityksillä pidettyjen kesätapahtumien järjestämisessä. Konginkankaan kotiseutumuseo, jonka Kömin Kilta alun perin sai aikaan ja joka muodollisesti on osa Äänekosken kaupungin museotointa, hoitaa Kömin Kilta kaupungin kanssa vuonna 2010 tehdyn sopimuksen mukaan ja pitää esitteillä Kömin Killan keräämää ja lahjoituksina museolle saatua esineistöä sekä järjestää kesäisin erikoisnäyttelyjä eri teemoin. Kesällä 2009 museo on saanut kunnollisen riittävän valaistuksen. Keväällä 2012 museolle tehtiin kulkua helpottava luiska ulkorappusten yhteyteen sekä sisäkatto yläkertaan, jossa vanha pärekatto aiemmin roskasi näyttelytilaa.

Kömin Killan johtokunnan jäsen Satu Ruuska luetteloi, valokuvasi ja inventoi museon esineistöä vuonna 2014 Suomen Museoviraston myöntämällä avustuksella. Hanna Ruuska luetteloi, inventoi ja valokuvasi loput esineet kesällä 2016. Numerointi jäi vielä silloin tekemättä. Luetteloituja esineitä on yli 700 kpl.

Kaikenlaisen kotiseutuaiheisen materiaalin kerääminen museoon ja kartoittaminen on kotiseutuyhdistystoiminnan olennainen tehtävä. Arvokkaat Paavo Suojasen toimesta eri henkilöiden  haastatteluja sisältävät nauhat on digitoinut Ahti Ojanen. Haastattelutyö jatkuu. Palolaitoksen tiloissa säilytettävän entisen Konginkankaan kunnan arkiston tilasta huolehtimiseen pitää kiinnittää huomiota.

17.8.2014 julkistimme Pyyrinlahden historiallisen tien kulttuuriperintötaulun Liimattalan Riihikahviolla, jonka pihassa taulu sijaitsee.

20.9.2014 julkistimme Räihän kylän kulttuuriperintötaulun Lintulahden Nesteen pihassa, jossa taulu sijaitsee.

Tarkoitus on tehdä kaikille kylille kulttuuriperintötaulut.

Syksyllä 2014 Kömin Kilta teki Keski-Suomen museon ja Jyväskylän yliopiston museologian oppiaineen kanssa yhteistyösopimuksen verkkopohjaisen nykydokumentoinnin mallinnuksesta Suomen ainoan pukutehtaan, Salmutex Oy:n, puvunvalmistuksen vaiheet tallentamalla. 13.11.2014 aineisto luovutettiin Keski-Suomen museolle, joka teki aineistosta nykydokumentoinnin mallinuksen verkkosivuilleen. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin Keski-Suomen museon asiakkaiden ja sidosryhmien omatoimiseen käyttöön tarkoitettu mnaakunnallinen nykyajan dokumentointimalli, tallennustoimintaan liittyvä ohjeistus sekä sähköinen vastaanottojärjestelmä dokumentoinnissa syntyvien aineistojen vastaanottoon.

Toimintamme oli vuonna 2014 museo-, kulttuuriperintö- ja nykydokumentointipainotteista.

Saimme Äänekosken kaupungin myöntämän vuoden 2014 jaetun kulttuuripalkinnon.

Keväällä 2016 Kömin Kilta oli ehdolla Vuoden Keskisuomalaiseksi dokumentoimansa Suomen viimeisen pukutehtaan, Salmutexin, puvun valmistuksen yhteistyössä Keski-Suoen museon kanssa. Dokumentointityön tekivät Helena Simonaho ja Veli Rytkönen. Esko Korjonen teetti puvun, jonka valmistusvaiheet dokumentoitiin haastattelemalla, valokuvaamalla ja tekemällä muistiinpanot.

Aineisto on nähtävissä Keski-Suomen verkkosivuilla nykydokumentoinnin osiossa.

Kömin Kilta sijoittui neljän loppukilpailuun päässeen finalistin joukkoon.

Tällä haavaa Kömin Killalla jäseniä on noin 100. Tavoitteena on saada toimintaan mukaan "uutta verta" ja uusia ajatuksia. Killan motto nykyaikaan sovellettuna onkin seuraava:

 

"KAIKKI KOTISEUDUN HYVÄKSI TEHTY TYÖ ON ARVOKASTA - KUN VAIN AINA LÖYTYISI SEN  TEKIJÖITÄ"

 

 

KÖMIN KILLAN JULKAISUT 1999-2016

 

Kömin Killan julkaisut 2-7 ovat 2 €/kpl tai kaikki 6 julkaisua yht. 10 €.

 

1.  "Kokkajuurikka" - Konginkankaalaisten muisteloita. 1999. 3 €

 

2.  "NUOTALLA". Muisteloita erilaisista aiheista. 2000.

3.  "TUULASTAMASSA". Muisteloita erilaisista aiheista. 2001.

4.  "ONGELLA". Muisteloita erilaisista aiheista. 2002.

5.  "KESÄLLÄ KERRAN". Pitkäaikaisten kesäkonginkankaalaisten muistoja. 2003.

6.  "VASTIKETTA JA KORVIKETTA". Rakennusten historiaa, sota ja pula-aika. 2004.

7.  "POSTIKAMMARI JA POSTINEIDIT". Postitoimen historiaa. 2005.

8.   KONGINKANKAAN MUSEON ESITTELY-DVD 5 €

9.  KIRKKOVENESOUTU PYHÄJÄRVELLÄ, METSÄKIRKKO KARSIKOSSA DVD 5 €

 

10. Kömin Killan julkaisu "KONGINTAIVAL 2012" 10 €

10 €, (alennettu hinta) myynnissä:

Konginkankaan ja Äänekosken kirjastoissa

Konki Reimarissa, Konginkangas

Äänekosken Taidemuseolla

sekä postitse tilaamalla puheenjohtajalta.

 

 

11. KONGINTAIVAL 2015  10 €

 

Konginkankaan ja Äänekosken kirjastoissa
Konki Reimarissa, Konginkankangas
Äänekosken Taidemuseolla
K-Citymarketissa Äänekoskella
kahvila Päivänpaisteessa Suolahdessa
sekä postitse tilaamalla puheenjohtajalta.
 

 

12. KONGINTAIVAL 2016 10 €

 

Konginkankaan ja Äänekosken kirjastoissa

Konki Reimarissa Konginkankaalla

Äänekosken Taidemuseolla

K-Citymarketissa Äänekoskella

Kahvila Päivänpaisteessa Suolahdessa

 

 

 

Toimintakertomukset  

 

Toimintakertomus 2016

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2014

 

kotisivut yrityksille ja yhdistyksille: keski-suomen verkkomedia