KONGINKANGAS ENNEN VANHAAN - Luettavaa Konginkankaan historiasta
Löyhkälän uuni muistuttamassa kruununmetsätorppareista
Koiviston uuni on "Adoptoi monumentti" -kohde. Kirjoitus Koiviston eli Löyhkälän, kruununmetsätorpan, perustamisesta ja asukkaista.
Konginkangas-koru, Kalevala-Koru
Konginkangas-korun malli on löytynyt vuonna 1904 kirkonkylän keskustasta kauppias Savolaisen tontilta löytyneestä muinaishaudasta.
Konginkankaan muinaismuistoja
Konginkankaan alueella asuttiin nykyisen hautausmaan ja Pohjoishiekan uimarannan alueella. Keiteleen rannoilla on seitsemän lapinrauniota. Savolaisen tontilla olleessa haudassa oli kahden vainajan jäänteet ja heidän korujaan ja tarvekalujaan.
Kertomuksia sodassa olleista hevosista
Perheet muistelevat sotaan luovutettuja hevosiaan
Konginkankaan koulun historiaa 1800-luvulla
Keski-Suomi no 3:ssa 20.1.1872 on uutinen Konginkankaan kansakoulun, Keski-Suomen ensimmäisen kansakoulun rakentamisesta. Ensimmäinen koulurakennus oli Koivula.
Koivula
Koivula rakennettiin ensimmäiseksi koulurakennukseksi, mutta toimi myöhemmin mm. nuorisoseurantalona.
Gallen-Kallela Konginkankaalla kesällä 1904
Gallen-Kallelan perhe vietti kesän 1904 Konginkankaalla Räihän kylässä Lintulan talossa Keiteleen rannalla. Sinä kesän maalatut järvimaisemat kuuluvat Gallen-Kallelan parhaimpiin. Kuuluisin niistä on Keitele-teos, josta on kolme versiota. Näistä yksi on Lontoossa National Galleryssa, jossa maalaus on kävijöiden suosikki ja josta on julkaistu oma kirjansa. Kesään 1904 liittyviä maalauksia on kaikkiaan 37, minkä lisäksi Gallen-Kallela teki lukemattomia luonnoksi ja piirustuksia.
Keitele-teoksen kopio on Lintulahden Nesteen huotoasemalla lähellä alkuperäistä maalauspaikkaansa. Infotaulun ovat lahjoittaneet Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry, Konginkankaan Kyläyhdistys ry ja Akseli Gallen-Kallelan Museo.
Niemelän torpan historiikki
Niemelän torppa kaikkine piharakennuksineen sijaitsi Konginkankaan kirkonkylällä Pyyrinlahdelta. Se ostettiin Seurasaareen vuonna 1909 ja kuljetettiin Helsinkiin. Niemelän torpan rakennukset ovat Seurasaaren ulkomuseon ensimmäiset museorakennukset.
Ranskalainen arkkitehti Laura Boit teki Niemelän torpasta päättötyön La Metairie Niemelä (vain ranskaksi).
Liimattalan talon historia
Liimattalan kantatalo tuli Rautalammin hallintopitäjän maakirjoihin ensimmäisen kerran vuonna 1561, jolloin sinne muutti Savosta Pyyrinlahden ensimmäinen asukas, Pekka Pekanpoika Liimatainen.
Pellot on karut ja tiet tiettömät
Keskisuomalaisen juttu Iisjärven taloista v. 1948 kirj. toimittaja Aarne Vuorinen
Nuijasota
Pyyrinlahden hallinnollinen keskus
Pyyrinlahti, nykyisin Liimattala, oli paikallinen hallintokeskus. Liimattalan talon isännistä kaksi toimi valtiopäivämiehenä ja nimismiehenä. Kauton talon isännät olivat nimismiehiä.
Pyyrinlahden hohdokas aika
Paavontupa
Kauppias Vilho Mäilän juttu Sampo-lehdessä 50-luvulla
Vilho Mäilän Kongintaipaleesta
Kirjoitus Sampo-lehdessä
Huosiaismäen taistelu
Vuonna 1714 ruotsalainen kapteeni Enberg ja 72 miehen partio taistelivat Pyyrinlahden Kurikkakankaalla eversti Rene de Telliacin johtamia 500 venäläistä kasakkaa vastaan. Paikalla on Nuijasodan ja Huosiaismäen taistelun muistomerkki.
Pyhäkankaan karsikko ja Konginkankaan seurakunnan
vaiheita
Upea Pyhäkankaan karsikko, Suomen läntisin karsikko, sijaitsee Äänekosken Liimattalasta Häkkilään johtavan tien varrella. Saarijärveen kuuluneen Pyyrinlahden eli nykyisten Liimattalan, Laajarannan ja Riihilahden kylien asukkaat veivät vainajansa Saarijärven kirkkomaahan. Matkalla he tekivät karsikkopuuhun merkinnät vainajasta.
Pyhäkankaan karsikkopetäjät
Arvo Koskisen kirjoitus Sampo-lehdessä v. 1948
Konki Kunniaan
Aarne Vuorisen kirjoitus 28.4.1992. Ala-Keiteleen ja Keiteleen Räihänselän välillä oli kannaksen yli veneiden vetokonki vielä 1800-1900-lukujen taitteessa. Konki meni keskellä Konginkankaan kylää.
Alankomaiden kultadukaatti
Kaarina ja Pentti Leppänen luovuttivat kultadukaatin 17.3.2012 Keski-Suomen Museolle luovutettavaksi Museoviraston Rahakammioon.
Matkailureitti
Takaisin sivulle Kömin Kilta.