KONGINKANGAS ENNEN VANHAAN - Luettavaa Konginkankaan historiasta

Löyhkälän uuni muistuttamassa kruununmetsätorppareista

Koiviston uuni on "Adoptoi monumentti" -kohde. Kirjoitus Koiviston eli Löyhkälän, kruununmetsätorpan, perustamisesta ja asukkaista.

Konginkangas-koru, Kalevala-Koru

Konginkangas-korun malli on löytynyt vuonna 1904 kirkonkylän keskustasta kauppias Savolaisen tontilta löytyneestä muinaishaudasta.

Konginkankaan muinaismuistoja

Konginkankaan alueella asuttiin nykyisen hautausmaan ja Pohjoishiekan uimarannan alueella. Keiteleen rannoilla on seitsemän lapinrauniota. Savolaisen tontilla olleessa haudassa oli kahden vainajan jäänteet ja heidän korujaan ja tarvekalujaan.

Kertomuksia sodassa olleista hevosista

Perheet muistelevat sotaan luovutettuja hevosiaan

Konginkankaan koulun historiaa 1800-luvulla

Keski-Suomi no 3:ssa 20.1.1872 on uutinen Konginkankaan kansakoulun, Keski-Suomen ensimmäisen kansakoulun rakentamisesta. Ensimmäinen koulurakennus oli Koivula.

Koivula

Koivula rakennettiin ensimmäiseksi koulurakennukseksi, mutta toimi myöhemmin mm. nuorisoseurantalona.

Gallen-Kallela Konginkankaalla kesällä 1904

Gallen-Kallelan perhe vietti kesän 1904 Konginkankaalla Räihän kylässä Lintulan talossa Keiteleen rannalla. Sinä kesän maalatut järvimaisemat kuuluvat Gallen-Kallelan parhaimpiin. Kuuluisin niistä on Keitele-teos, josta on kolme versiota. Näistä yksi on Lontoossa National Galleryssa, jossa maalaus on kävijöiden suosikki ja josta on julkaistu oma kirjansa. Kesään 1904 liittyviä maalauksia on kaikkiaan 37, minkä lisäksi Gallen-Kallela teki lukemattomia luonnoksi ja piirustuksia.

Keitele-teoksen kopio on Lintulahden Nesteen huotoasemalla lähellä alkuperäistä maalauspaikkaansa. Infotaulun ovat lahjoittaneet Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry, Konginkankaan Kyläyhdistys ry ja Akseli Gallen-Kallelan Museo.

Niemelän torpan historiikki

Niemelän torppa kaikkine piharakennuksineen sijaitsi Konginkankaan kirkonkylällä Pyyrinlahdelta. Se ostettiin Seurasaareen vuonna 1909 ja kuljetettiin Helsinkiin. Niemelän torpan rakennukset ovat Seurasaaren ulkomuseon ensimmäiset museorakennukset.

Ranskalainen arkkitehti Laura Boit teki Niemelän torpasta päättötyön La Metairie Niemelä (vain ranskaksi).

Liimattalan talon historia

Liimattalan kantatalo tuli Rautalammin hallintopitäjän maakirjoihin ensimmäisen kerran vuonna 1561, jolloin sinne muutti Savosta Pyyrinlahden ensimmäinen asukas, Pekka Pekanpoika Liimatainen.

Pellot on karut ja tiet tiettömät

Keskisuomalaisen juttu Iisjärven taloista v. 1948 kirj. toimittaja Aarne Vuorinen

Nuijasota

Pyyrinlahden hallinnollinen keskus

Pyyrinlahti, nykyisin Liimattala, oli paikallinen hallintokeskus. Liimattalan talon isännistä kaksi toimi valtiopäivämiehenä ja nimismiehenä. Kauton talon isännät olivat nimismiehiä.

Pyyrinlahden hohdokas aika

Paavontupa

Kauppias Vilho Mäilän juttu Sampo-lehdessä 50-luvulla

Vilho Mäilän Kongintaipaleesta

Kirjoitus Sampo-lehdessä

Huosiaismäen taistelu

Vuonna 1714 ruotsalainen kapteeni Enberg ja 72 miehen partio taistelivat Pyyrinlahden Kurikkakankaalla eversti Rene de Telliacin johtamia 500 venäläistä kasakkaa vastaan. Paikalla on Nuijasodan ja Huosiaismäen taistelun muistomerkki.

Pyhäkankaan karsikko ja Konginkankaan seurakunnan

vaiheita

Upea Pyhäkankaan karsikko, Suomen läntisin karsikko, sijaitsee Äänekosken Liimattalasta Häkkilään johtavan tien varrella. Saarijärveen kuuluneen Pyyrinlahden eli nykyisten Liimattalan, Laajarannan ja Riihilahden kylien asukkaat veivät vainajansa Saarijärven kirkkomaahan. Matkalla he tekivät karsikkopuuhun merkinnät vainajasta.