KONGINKANKAAN MERKKIRAKENNUKSIA ja muistomerkkejä
KONGINKANKAAN KIRKKO
Konginkankaan tunnusmerkki, komea puukirkko, on viimeisiä kansanrakentajien suunnittelemia kirkkoja Suomessa. Sen rakensivat Jaakko Kuorikoski ja poika Lauri Heikki Kuorikoski 1864-1866.
KONGINKANKAAN TYÖVÄENTALO
1900-luvun alussa Konginkankaalla oli runsaasti työväestöä: Matti Pasasen sahan ja kauppaliikkeen työväkeä, metsätyömiehiä ja torppareita. Työväenyhdistys perustettiin 1906 ja pian sen jälkeen aloitettiin varojen kerääminen oman kokoontumispaikan rakentamiseksi. Talon vanhin osa on Matti Pasaselta ostettu ja paikalle siirretty hirsinen tuparakennus, johon tehtiin laajennusta 50-luvulla. Uudistettu työväentalo valmistui yhdistyksen 50-vuotisjuhliin 1956.
Nykyisestä työväentalosta vanhinta osaa on eteinen ja kanttiini, 50-luvulla rakennettua osaa juhlasali näyttämöineen ja pukuhuoneineen, ja 1990-luvun alussa remontoitua ja rakennettua tilaa vahtimestarin asunto omine sisäänkäynteineen.
KANSAKOULUT
Keski-Suomen ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa kirkon tuntumassa Jokelan talossa 1867. Nykyisen Kansakoulutien varrella onkin kolme historiallista, eri aikakausia edustavaa kansakoulua sekä uusi alakoulu.
Nuijasodan ja isonvihan taisteluiden muistomerkki
Kyläläisten itsensä kauppias Mäilän johdolla suunnittelema ja toteuttama nuijasodan ja isonvihan taisteluiden muistomerkki sijaitsee Lylyharjulla Liimattalassa vanhan Pyyrinlahti-Kurenlahti -kirkkotien varrella. Lylyharju sijaitsi Korsholman linnan ja Olavinlinnan välisen sotilastien varrella.
Paikalla käytiin Kurikkaharjun taistelu Nuijasodassa jo vuonna 1596 ja Huosiaismäen taistelu Isonvihan aikaan 1714.
Muistomerkki paljastettiin 1950. Kivisen muistomerkin etualalla on kaksi kivikummelia, joista toinen symbolisoi itseään säilyttämään pyrkivää ihmiselämää, toinen korkealle ja parempaan pyrkivää ihmistä. Taka-alalla on ylöspäin suippeneva kivinen patsas, jossa on neljä tekstitaulua.
Tarinan mukaan Venäläiset pitivät päämajaa Saarijärven kirkolla, suomalaiset Liimattalassa. Tellikan talossa Pyhänselän rannalla asui lappalaismies, joka oli venäläisten puolella ja varoitti venäläisten päällikköä - jos päällikkö kohtaisi suomalaiset, tämä kuolisi. Päällikkö lähti kuitenkin miehineen kohti Liimattalaa, jossa tiesi suomalaisten olevan. Suomalaisetkin olivat lähteneet liikkeelle Liimattalasta ja asettuneet Huosiaismäelle väijyksiin. Venäläisten laskeutuessa mäkeä suomalaiset alkoivat ammuskelun ja osuivat venäläisten päällikköön, joka kulki etupäässä. Venäläisillä oli ylivoima. He päättivät kostaa päällikkönsä kuoleman, hyökkäsivät suomalaisten kimppuun ja voittivat. Eloon jääneet suomalaiset hajaantuivat ympärillä oleviin metsiin. Historialliset asiakirjat todistavat, että Huosiaismäellä todella käytiin huhtikuussa 1714 taistelu, jossa 500 kasakkaa saartoi ja tuhosi suomalaiset ja avasi siten venäläisille tien Savoon.
Vanhan hautausmaan muistokivi 
1891 vihittiin hautausmaa Pohjoisniemeen lähelle nykyistä uimarantaa. Kirkon viereen kuivalle kangasmaalle oli jo haudattu väkeä, mutta uusi terveysasetus määräsi siirtämään hautaamisen kauemmaksi ihmisasutuksesta.
Hautausmaan käyttö lopetettiin parin vuoden jälkeen maaperän märkyyden vuoksi. Ruumiinavauksia varten rakennnettu leikkaushuone purettiin 1965.
Jäljellä on enää vain 1970 pystytetty muistokivi (jossa virheellisesti kerrotaan hautausmaan olevan Konginkankaan ensimmäinen!). Hautaaminen siirtyi takaisin kirkon viereen 1894.
muistomerkit kIRKONMÄEllä
Sotaanlähdön muistokivi
Kivi sijaitsee kirkon, seurakuntakodin ja kotiseutumuseon välissä. Tältä paikalta lähtivät aikanaan Konginkankaan miehet sotaan.
vuoden 1918 muistomerkki
Suojeluskuntalaiset rakennuttivat sodassa 1918 kuolleille konginkankaalaisille hautamuistomerkin, joka paljastettiin 1920.
Karjalaan jääneiden muistomerkki
Muita tarinoita
”Rengin hauta”
Kalliojärvellä aivan Saarijärven rajan tuntumassa on muistokivi Hannulan talon rengille. Talon poika oli rengin kanssa syksyllä 1858 hirvimetsällä. He liikkuivat ruuhella, joka kaatui ja molemmat hukkuivat hyiseen järveen. Järvi jäätyi yön aikana, joten ruumiit löydettiin vasta seuraavana kesänä.
Poika haudattiin Saarijärvelle suvun hautaan, mutta rengille kaivettiin hauta järven rantaan. Petäjään kaiverrettiin nimi ja vuosiluku. 1989 muistopetäjän viereen pystytettiin muistokivi, jottei hauta unohtuisi, kun petäjä aikanaan kaatuu. Lue lisää.
”Venäläisen päällikön hauta”
"Entisen kaatopaikan luona oli aikanaan risti ja kiviä paikalla, johon oli haudattu venäläisten sotajoukkojen päällikkö. Tarina kertoo, että omat miehet hautasivat hänet elävältä, koska olivat saaneet tarpeekseen päälliköstään. Kun uutta Nelostietä rakennettiin, rakennusmiehet pitivät varikkoa mutkassa ja hautapaikka hävisi."