Konginkankaan palasia maailmalla
Niemelän torppa Seurasaaressa
Seurasaaren ulkomuseon alku on Konginkankaan kirkonkylällä. Niemelän torppa siirrettiin Helsinkiin Seurasaaren ensimmäisenä talokokonaisuutena vuonna 1909.
Halosenniemi
Tuusulassa Pekka Halonen halusi taloonsa Halosenniemeen hirret Konginkankaalta, sillä tuohon aikaan Konginkankaan hirsillä oli Suomessa huippumaine: "Talon punahonkaiset hirret oli hankittu Konginkankaalta. Pekan toiveiden mukaan rungot oli kaadettu keskitalvella, mikä takasi niiden kestävyyden. Komeimmat, ateljeen kattokannattajiksi varatut, jätettiin pyöreiksi, ja muut sahattiin raamisahalla suorasivuisiksi."
Akseli Gallen-Kallelan maalaukset
Akseli Gallen-Kallela oli saanut AFrikan-matkallaan malarian, jota hän paranteli Suomen sydämessä aitojen alkuasukkaiden parissa. Akseli Gallen-Kallelan maalauksia Konginkankaalta: Keitele (maalattu 1904-1905, neljä versiota, joista yksi The National Galleryssa Lontoossa), Juhannusruusuja, Ilves-Matti (Lintulan arentimies) Mäntän museossa, Saunatyttö, Mary Lintulan rannassa ja Ilvesluola.
Simo Hannulan piirrosgrafiikkaA
Taiteilija Simo Hannula on syntynyt Liimattalan kylässä Hannulan talossa. Hän on tehnyt useita töitä, jotka kuvaavat Konginkangasta ja sen ihmisiä. Hannula sai Pro Finlandia -mitalin 1969 ja taiteilijaprofessorin arvonimen 1993.
Kalle Carlstedtin ja Erkki Tantun maalaukset
Kuvanveistäjä Eila Minkkisen vieraana Soskonniemessä kävi paljon taiteilijoita: mm. Kalle Carlstedt ja Erkki Tanttu ovat maalanneet Konginkangasta.
Toivo Parantaisen taidekokoelma - Äänekosken taidemuseo
Toivo Parantainen oli köyhistä oloista. Kajaanissa hän tutustui taide-elämään ja valmistui opettajaksi, minkä jälkeen hän päätyi töihin Konginkankaan ja Liimattalan kansakouluille. "Topi Parantaisella ei ollut elämänsä aikana omaa kotia, ei autoa eikä perhettä" (Urpo Sparff). Hänestä tuli intohimoinen taiteenystävä ja -keräilijä, joka käytti kaikki liikenevät varansa taidekokoelmansa kartuttamiseen. Teoksia kertyi lopulta 752. Eläköidyttyään hän perusti Liimattalan koululle Taidekodin, jossa teokset olivat esillä yleisölle. Taidekoti lopetettiin 1993 kuntaliitoksen yhteydessä. Teokset on säätiöity. Niitä hallinnoi Äänekosken taidemuseo, joka perustettiin taidekokoelman ympärille ja jossa on pysyvä näyttely Liimattalan taidekodista. Kts. Äänekosken taidemuseo.
Mikko Niskasen elokuvat
Mikko Niskanen oli Konginkankaalta kotoisin. Hän kävi Liimattalan koulua ja perusti kotinsa Käpykolon Liimattalaan. Käpykolosta käsin on tehty ainakin Laulu tulipunaisesta kukasta (1971), Kahdeksan surmanluotia (tehty Konginkaalla 1972, Jussit sekä ohjaajana että parhaana miesnäyttelijänä), Kianto - omat koirat purivat (1974), Pulakapina (1977), Syksyllä kaikki on toisin (1978) ja Ajolähtö (1982, Jussi ohjauksesta).
Elokuvissaan Niskanen käytti myös paikallisia ihmisiä, joten elokuvista saattaa löytää tuttuja konginkankaalaisia.
Mikko Niskanen sai kaikkiaan kuusi Jussi-patsasta. Hänet nimitettiin myös taiteilijaprofessoriksi. 1970-luvulla Niskanen suunnitteli Liimattalan kylässä sijaitsevasta Käpykolosta elokuvakeskusta, mutta suunnitelma epäonnistui.
Konginkangas-koru
Kalevala Koru on tehnyt rintasolkea, jonka esikuva on löydetty Konginkankaan kirkonkylältä. Hautaröykkiö paljastui keskeltä kylää kauppias Savolaisen pihassa olleen kumpareen tasoitustöissä 1913. Paikalta löytyi tarkemmissa kaivauksissa myös kupurasolkia, pronssikoruja, villalankaa, poronnahkaa jne. Soikea kupurasolki ajoittuu rautakauteen 1000-luvulle.
Malli ei ole tällä hetkellä Kalevala Korun myynnissä. Konginkankaan kyläyhdistys tilasi korua myyntiin, mutta erä on loppuunmyyty.
Vihje komean korun omistajalle: ripusta solki pronssiketjuun, saat upean riipuksen. Vihje kahden Konginkangas-korun omistajalle: laita pronssiketju rintakorujen väliin ja kiinnitä niillä esim. hartiahuivi olkapäillesi - upea näky!
Herneelän tuulimylly
Liimattalan kylän vanha tunnusmerkki Nelostien varressa oli Herneelän tuulimylly. Se myytiin Tampereen kupeeseen Sastamalan Suodenniemen museokylään.
Husqvarna-pyssyn lukko
Kylällä liikkuva tarina kertoo näin: 1876 Juho Liimataisen Husqvarna-pyssy räjähti hirvimetsällä silmille ja sen lukko lensi oikeaan silmään. Lähin lääkäri oli Saarijärvellä. Sinne mennessä ajettiin kolme hevosta märiksi, ne vaihdettiin kievareissa. Lääkäri kysyi ensi töikseen ”Onko teillä varaa maksaa palkkani?”. Saattaja suuttui tosissaan ja sai lääkärin töihin. Lukko oli kuitenkin viisi vuotta Juhon pään sisässä ennen kuin siitä saatiin otettua röntgen-kuva ja se leikattiin. (Tarina on Liimattalan kyläkierroksen satoa 2009.)
Lukko on huhun mukaan nykyisin Lääketieteellisessä museossa Helsingissä, mutta Lääketieteellisen museon kokoelmia ei ole inventoitu, joten siellä ei ole tietoa tästä tarinasta.
Konginkankaalaisia kulttuurivaikuttajia
Taiteilija Eila Minkkinen syntyi Soskonniemellä ja asuu nykyään Raumalla. 1970-luvulla hän teki lähinnä koruja, sen jälkeen suuria reliefejä ja veistoksia. Hän sai valtion taidepalkinnon 1992.
Professori, näyttelijä ja ohjaaja Mikko Niskanen syntyi Liimattalassa, jonne hän myöhemmin rakensi Käpykolonsa. Hän sai useita Jusseja. Yhdeksi parhaaksi suomalaiseksi elokuvaksi arvostettu Kahdeksan surmanluotia kuvattiin Konginkankaalla.
Professori, kuvataiteilija Simo Hannula ja veljensä näyttelijä-ohjaaja, maanviljelijä Markku Hannula syntyivät Liimattalassa Hannulan talossa.
Suomen kielen emeritusprofessori Matti K. Suojanen syntyi Liimattalassa ja teki Konginkankaalla murretutkimusta.
Opettaja Toivo Parantainen, joka opetti kirkonkylän ja Liimattalan kouluilla, keräsi taidekokoelman lähinnä 1900-luvun kotimaisesta taiteesta ja perusti eläköidyttyään Liimattalan Taidekodin. Taidekoti purettiin kuntaliitoksen jälkeen ja kokoelma siirrettiin Äänekosken taidemuseoon.