MENNYTTÄ AIKAA RIIHILAHDESSA
Ennen nykyisiä vesistöjä Muinais-Päijänteen ulappa peitti suuren osan Riihilahden alueesta. Veden korkeus ylitti Keiteleen nykyisen vesirajan, vain korkeimmat mäet olivat saarina veden pinnan yläpuolella. Riihilahden mäet - Riihimäki 181 metriä sekä hieman matalammat Virranvuori ja Lepolanvuori - olivat nykytietämyksen mukaan saaria.
Kylällä on ennenkin ollut savuja tai ainakin satunnaisia kulkijoita. Saarnaniemen kesäasukkaat löysivät v.1963 katkenneen kivikirveen, joka iäksi arvioitiin 4000 vuotta. Hiekkalan ja Muokkalan isäntien löytö vesijohtotyömaalta oli vasarakirves, joka päätyi museon kokoelmiin. Iitsalossa muran ajossa löytyi kaksi koristeltua muinaismelaa, niiden alkuperä oli radiohiiliajoituksen mukaan 1700 luvulta eKr.
ASUTUSHISTORIAA
Riihilahti oli osa Saarijärven pitäjän Pyyrinlahden Liimataisten perintötilaa. Iitsalo puolestaan on alkujaan kuulunut Pyyrinlahden taloille yhteisesti. Riihilahdessa asusti Hannulan torppareita, lähinnä Honkosia.
Riihilahden ensimmäiset asukkaat 1700-luvulla olivat Olof Hongoin ja Mariansa. Harjanteelta Keiteleen kalarikkaiden syvänteiden lähellä oli sopiva paikka viljelyksille ja Rannin torpalle.
Istolan, Pellonpään, Muokkalan ja Rasinmäen torpat rakennettiin naapurustoon. Kartassa 1840-luvulta on lisäksi merkittynä Viipilä, Oravila ja niemessä Viitasaaren puolella Riihiniemen torppa.
Ida ja Juho Liimatainen - Helena Pasanen-Tarkan kokoelmasta.
Liimattalan Hannulan Kalle Liimataisen perinnönjaossa Juho Liimatainen veljeksistä nuorempana sai Riihilahden perintötilan ja torpat. Juho ja Ida Liimatainen sekä kolme teini-ikäistä tytärtä muuttivat uuteen Riihilahden taloon 1900-luvun vaihteessa.
Iitsalon ensimmäinen kiinteä asukas oli tiettävästi Juho Hannunpoika Liimatainen. Hän tuli Iitsaloon 1800-luvun alkuvuosina.
Sotien jälkeen saareen tuli kolme uudistilaa, rakennettiin tie ja silta.
LEPOLA
Riihiniemen pohjoisin osa oli Viitasaaren Soskonniemen perintötilan maata. Saarijärven ja Viitasaaren pitäjien rajalla oli perinteinen pisteaita ja kärrytien kohdalla veräjä.
Riihiniemessä Kuoppalan perintötilan maalla oli asunut ainakin torppari Matts Savolaisen perhe. Opettaja Kustaa Laitinen sai tilan nuorikkonsa Idan huomenlahjana. Lepolan uudisrakennus valmistui 1910. Kustaa Laitinen istutti Lepolaan sireenimajan, luumu- ja kirsikkapuita. Sireenipensaita tuli sitten muidenkin talojen pihoihin.
KONGINKANGAS JA RIIHILAHTI
Konginkankaan pitäjä syntyi yhdistämällä Saarijärven Pyyrinlahti ja Viitasaaren Kömin ja Kalaniemen kylät. Riihilahdessa pitäjien välinen raja poistui, pisteaita oli tarpeen lehmien ja lampaiden laitumien rajana. Samalla paikalla on edelleen kalastuskuntien raja.
VUOSIEN VIERIESSÄ ...
Konginkankaan ensimmäinen kiertokoulu aloitti toimintansa Riihilahdessa Pellonpään torpassa v. 1897. Samalla paikalla Riihimäen tuvassa aloitti Riihilahden kansakoulu toimintansa vuonna 1949. Heli Kaarela oli koulun ensimmäinen opettaja. Sitten koulu toimi Hiekkalan talossa ja opettajiakin oli kaksi.
Aikanaan valmistui uusi koulurakennus, mutta kouluikäisten lasten lukumäärä väheni ja koulu hiljeni. Sirkka Toivonen ja Markku Sikiö olivat Riihilahden viimeiset opettajat. Valokuvassa Markku Sikiö ja IV-VI luokkien oppilaat lukukaudella 1961-1962,
Kuva: Anneli Kautan kokoelmasta.
Riihilahti sähköistettiin, rakeista televisiokuvaa katseltiin alussa Ylöjärven yleisradioasemalta. Kuvan laatu parani, kun lähetystoiminta alkoi Jyväskylässä.
Posti-Hilja kuljetti kirjeet ja sanomalehdet kylälle 30 vuoden ajan. Hilja käveli nahkainen virkalaukku olallaan kirkonkylän postitoimistosta Petäjäniemen kautta Riihilahteen. Kylällä Hilja poikkesi taloihin, joissa yleensä oli postipäivinä "pannu kuumana". Samalla päivitettiin uutisetkin. Hiljan matka jatkui Soskoon, sulan veden aikaan Hilja kyydittiin veneellä Lepolanniemestä salmen yli.
Postilaatikoita kylätien varrella. Kuva: O.Tarkka
Nuorisoa muutti kaupunkeihin. He kouluttautuivat mm. hoitoalalle, muurariksi tai ison laivatelakan työnjohtajaksi. Myös Ruotsin tarjoamat mahdollisuudet houkuttivat.
Ensimmäiset kesäasukkaat saapuivat kylälle 1950-luvulla.
Riihilahden väestö ikääntyi, nyt paluumuutto on hyvässä vauhdissa. Uudisrakentaminen ja muuttoliike on lisääntynyt ja kylätien autoliikenne on vilkasta.