Liimattalan kylän historiaa
Liimattalan kylä on ollut aikansa mahtikylä Keski-Suomessa. Ennen Konginkankaan kunnan perustamista Liimattala osa Saarijärveä, yksi Saarijärven isoista keskuksista. Silloin kylän nimi oli Pyyrinlahti ja se sisälsi myös nykyisen Laajarannan ja Riihilahden alueet.
Kylän pellot ovat Muinais-Päijänteen järvenpohjaa. Keski-Suomessa ne ovat harvinaisen avaria ja viljavia. Siksi kylässä on perinteisesti keskitytty viljanviljelyyn. Pellot ovat maakunnallisesti tärkeitä lintujen muuttoalueita.
Yli 200 metriä mpy kohoava Terttimäki-Huosiaismäki on vedenkoskematonta maata ja sieltä aukeaa komeat näkymät ympäristöön.
Pyyrinlahti
Liimattalan alkuperäinen nimi on Pyyrinlahti. Ensimmäinen talo, Liimattala, perustettiin 1500-luvun loppupuolella.
Perimätieto kertoo, että Nuijasodan Pyyrinlahden taistelu käytiin joulukuussa 1596 Kurikkaharjulla. Tuolloin Lapuan nimismiehen johtamat lapualaiset ja lappajärveläiset sekä joukkoon liittyneet kivijärveläiset, karstulalaiset ja saarijärveläiset löivät huovit. Perimätiedon mukaan seudulla on hautoja, joihin venäläisiä on haudattu.
Pyyrinlahti oli Saarijärven syrjäkylä, mutta toisaalta kyläkeskus: Liimataisten taloissa pidettiin Saarijärven ja Viitasaaren käräjäistunnot ja liimattalalaisia oli sukupolvesta toiseen nimismiehinä. Liimataisten jälkeen käräjiä pidettiin Kauton talossa vielä miltei sata vuotta.
1600-luvulla Pyyrinlahti oli Suur-Saarijärven rikkain maanviljelyskylä. 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa Pyyrinlahti oli koko Pohjoisen Keski-Suomen paikallishallinnon keskus.
Pyyrinlahdesta kulki historiallinen tiereitti, jonka kautta 1800-luvulla kuljetettiin hevoskyydein vainajat siunattavaksi Saarijärvelle Palva- eli Palavasalmen kirkkomaalle. Pyhäkankaan karsikko on syntynyt saattoväen levähtäessä. Paikka sijaitsee aivan kunnan rajalla Häkkiläntien varressa Saarijärven puolella.
Liimattalan koulu rakennettiin 1918 käsin sahatuista lankuista. Koulu toimi vuoteen 1971 asti. Sen jälkeen talossa toimi Liimattalan Taidekoti. Nykyään talo on yksityinen omakotitalo, jonka yläkerrassa on kylän yhteisiä tiloja.
kyläkävelyn herättämiä muistoja 2009
Saarijärveen kuulumisen aikaan edistyksellisessä Pyyrinlahdessa eli Liimattalassa sijaitsivat suurimmat maatilat sekä mm. puhelinkeskus, nimismies ja vankila. Nimismiehen myötä hänen talonsa toimi käräjäpaikkana, joka oli tuon ajan paikallishallinnon keskus.
Kylä elätti parhaimmillaan neljää kauppaa ja paria kioskia. Joessa toimi kolme myllyä, joista esim. Ranta-ahon mylly tuotti 21 taloon sähköä. Raitaniemeen vedettiin jo 1927 ensimmäisiä vesijohtoja ontoksi koverretuista puunrungoista.
Myös Kutsetin (Enso-Gutzeit) jälki näkyy, sillä moni rakennus on alunperin rakennettu puuyhtiön väelle.
Liimattalan säätyläiset 1600-1700
Liimattalan kylän kantataloa Liimattalaa ei enää ole, mutta sieltä ovat kotoisin Konginkankaan ensimmäiset säätyläiset.
Liimattalan isännistä Pekka Markunpoika Liimatainen, Saarijärven ja Viitasaaren nimismies, matkusti Tukholmaan valtiopäiville sekä 1655 että 1660. Hänen poikansa Hannu toimi Laukaan nimismiehenä ja Vehniän talon isäntänä. Hannu "säätyläisti" nimensä Hans Limatiukseksi. Hannun kahdesta pojasta tuli myös nimismiehiä. Lopulta pojanpoika Karl Henrik Limatiuksesta (kuoli 1816) tuli kruununvouti, joka omisti koko Vehniän kylän. Hans Limatiuksen veli Kalle jäi Liimattalan isännäksi. Myöhemmin Pekka Kallenpoika Liimataisesta tuli vielä valtiopäivämies 1738 - mutta hän piti nimensä Liimataisena.
1700-luvulla Liimataisten/Limatiuksien lisäksi kylältä kasvoi toinenkin säätyläissuku, sillä Kauton suku seurasi Liimataista Saarijärven nimismiehinä. Sukuun naitiin ruotsinkielinen vaimo, jonka myötä suvun lapset oppivat ruotsia ja muuttivat nimensä Cautoniksi. Muilla Konginkankaan kylillä ei säätyläisiä ollutkaan.
Liimattalan nuorisoseura
Muun muassa nuorisoseuratoiminta oli Liimattalassa harvinaisen vilkasta. Seura perustettiin 1919 eli vuonna 2009 se täytti 90 vuotta.
Nuorisoseurantalo on valitettavasti purettu, mutta entiset suuruuden päivät ovat vanhojen kyläläisten muistoissa. Markku Hannula muisteli Liimattalan nuorisoseuran kesäjuhlia, jotka hänen mukaansa olivat kansallisen tason tapahtuma:
Valmistautuminen aloitettiin aikaisin, näytelmäharjoituksissa talvella nuorisoseurantalossa saattoi olla -30 astetta pakkasta. Kun juhlapäivä koitti, kylän tienhaarassa oli valtava köynnöksin koristeltu juhlaportti. Äänekosken torvisoittokunta soitti niin että kylä kaikui. Väkeä ja kilpailijoita tuli läheltä ja kaukaa, Pylkönmäeltä ja Saarijärveltä asti. Lauantai-iltana oli Maiju Lassilan kolminäytöksinen kokoillan näytelmä ”Kun lesket lempivät”, sunnuntaina pidettiin kenttäjuhla ja miesten 5-ottelu (”alushousut jalassa ja paljasjaloin”), kilpalajeina mm. vinon tukin päälle kiipeäminen. Sunnuntai loppui iltajuhlaan, jossa oli juhlapuhujia, tanhua ja pienoisnäytelmä.
Keski-Suomen Nuorisoseurain Liiton pöytäkirjaan on kirjattu mm. seuraavaa "Seurojen raittiustyön tulokset alkoivat näkyä pian. Liimattalassa vuonna 1920 nuoret miehet istuivat jo avopäin kauniisti seuran tilaisuuksissa kartellen tupakkaa ja pontikkaa."
Nuorisoseuran lehteä kirjoitettiin ja kuvitettiin käsin ja luettiin iltamissa aina vuoteen 1947 asti. Helena Simonahon mukaan seuran 50-vuotisjuhla 1969 oli viimeinen isompi tapahtuma. Sen jälkeen toiminta hiljeni. Pöytäkirjoista näkyy, että 1972-1991 ei ollut lainkaan toimintaa (paitsi yksi kokoontuminen vuonna 1987), samoin 1997-2005, jolloin Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto herätteli toimintaa, valitettavasti ilman tulosta.