konginkanKAAN KIRKONKYLÄ

Konginkankaan kirkon lähiympäristö on maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Vuonna 1931 keskustassa riehui suuri tulipalo, joka vaikutti kirkonkylän ulkonäköön. Historian kerrokset näkyvät kuitenkin yhä rakennuskannassa.

Konginkankaan kirkonkylä sijaitsee juuri sen verran syrjässä Nelostiestä, ettei se näy ohiajaville. Se on kuitenkin helposti vierailtavissa. Kylälle on Nelostieltä sekä eteläinen että pohjoinen liittymä.

Taajaman asukasluku vuonna 2014 on 474, joista eläkeläisiä noin 40 %, palkansaajia 28 %, yrittäjiä 6 % ja alle 15-vuotiaita 15 %.

Konginkankaan kylä on perinteinen maaseudun keskus, jossa on sen kokoon nähden hyvät palvelut. Kirkonkylällä asujaa ja kävijää palvelevat päivittäistavarakauppa, kaksi kampaamoa, kirpputori, kirjasto, pankkiautomaatti, apteekki, yksityinen lääkärikeskus, kirkko ja seurakuntakoti, alakoulu ja nuorisokeskus Vapari, pururata, urheilukenttä, kuntosali, tenniskentät, kaksi uimarantaa, satama ja mm. hyvä matonpesupaikka.

Konginkankaan puukirkko on viimeisiä kansanrakentajien suunnittelemia kirkkoja Suomessa. Sen rakensivat Jaakko Kuorikoski ja poika Lauri Heikki Kuorikoski 1864-1866. Kellotapuli valmistui 1880. Kirkko on Kaustisen-Evijärven tyyliä. Alttaritaulun on maalannut vuonna 1912 Aleksandra Frosterus-Såltin. Kangasalan urkutehtaan urut ovat vuodelta 1981 ja niissä on 16 äänikertaa. Kirkkomaisemaan liittyy myös vuonna 1856 käyttöön vihitty hautausmaa ja kirkon edessä oleva vanha viljamakasiini, jossa toimii kotiseutumuseo.

Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös Konginkankaan työväentalo. 

Nykyään kirkko kuuluu Äänekosken seurakunnan Konginkankaan kappeliseurakuntaan. Sen punatiilinen seurakuntakotirakennus on vuodelta 1974. 

Kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Tällöin paikalla on opas. Samaan aikaan on kirkon vieressä avoinna Tasauksen Tapulikahvila, jonka toiminnalla tuetaan nimikkolähettien työtä, sekä kotiseutumuseo.

Konginkankaan kirkko talvella

Konginkankaan kotiseutumuseo sijaitsee Konginkankaan kirkon vieressä vanhassa pitäjän viljamakasiinissa, jonka Konginkankaan  kotiseutu- ja museoyhdistys avasi museoksi 1956. Nykyisin museo kuuluu Äänekosken kaupungin museotoimeen, mutta sen toiminnasta vastaa Kömin Kilta ry:n vapaaehtoisjoukko. Museo on osa Kömin Kilta ry:n toimintaa.

Kansakoulutien varrella on kolme historiallista, eri aikakausia edustavaa kansakoulua sekä uusi alakoulu. Keski-Suomen ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Jokelan talossa 1867. Jokela sijaitsee Kansakoulutien päässä. Komea Konginkankaan kirkonkylän puukoulu eli ”uusi kansakoulu” valmistui 1936 aivan kirkonmäen kupeeseen. Nykyään siinä toimii päiväkoti. Rakennuksen kanssa samalla tontilla sijaitsevat nuorisotalo Vaparina toimiva vanha puukoulu vuodelta 1890 sekä alakouluna toimiva matala tiilinen koulurakennus 1970-luvun alkupuolelta. Rakennus on peruskorjattu 2007.

Konginkankaan yhä toimiva perinteinen työväentalo sijaitsee sekin koulujen ja kirkon tuntumassa.

Konginkankaan vanha pappila rakennettiin 1899 kirkonkylän raitin varteen kauemmaksi kirkonkylän keskustasta. Pappila on hirsinen, laudoitettu nikkarityylinen rakennus.

Sumiaisten suunnasta tulevat ottaa vastaan hauska rakennus, nykyinen sähköliike ja entinen Lottala (kuva).

kotisivut yrityksille ja yhdistyksille: keski-suomen verkkomedia