konginkanKAAN KIRKONKYLÄ

Konginkankaan kirkon lähiympäristö on valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Kyläkeskustan ulkonäköön on vaikuttanut 1931 riehunut suuri tulipalo, mutta muutenkin historian kerrokset näkyvät rakennuskannassa. Taajaman asukasluku vuonna 2008 on ollut 509 henkilöä ja vuonna 2009 523 henkilöä.

Konginkankaan kirkonkylä sijaitsee juuri sen verran syrjässä Nelostiestä, ettei se näy ohiajaville. Se on kuitenkin helposti vierailtavissa: kylälle on Nelostieltä eteläinen ja pohjoinen liittymä, joten sen kautta on helppo ajaa: Nelostieltä keskustan läpi pyörähtäessä matkaan tulee vain parisataa metriä lisää pituutta.

Konginkankaan kylä on perinteinen maaseudun keskus, jossa on sen kokoon nähden hyvät palvelut. Kirkonkylällä asujaa ja kävijää palvelevat kaksi päivittäistavarakauppaa ja ravintola, kaksi kampaamoa, kirpputori, kirjasto, pankkiautomaatti, apteekki, terveyskeskus ja yksityinen lääkärikeskus, kirkko ja seurakuntakoti, alakoulu ja nuorisokeskus Vapari, urheilukenttä, kuntosali, tenniskentät, kaksi uimarantaa, pururata ja mm. hyvä matonpesupaikka. Kirkonkylän satama sijaitsee lähellä palveluita.

Konginkankaan puukirkko on viimeisiä kansanrakentajien suunnittelemia kirkkoja Suomessa. Sen rakensivat Jaakko Kuorikoski ja poika Lauri Heikki Kuorikoski 1864-1866. Kellotapuli valmistui 1880. Kirkko on Kaustisen-Evijärven tyyliä. Alttaritaulun on maalannut vuonna 1912 Aleksandra Frosterus-Såltin. Kangasalan urkutehtaan urut ovat vuodelta 1981 ja niissä on 16 äänikertaa. Kirkkomaisemaan liittyy myös vuonna 1856 käyttöön vihitty hautausmaa.

Nykyään kirkko kuuluu Äänekosken seurakunnan Konginkankaan kappeliseurakuntaan. Sen punatiilinen seurakuntakotirakennus on vuodelta 1974. Seurakunnalla on myös uusi hautausmaa vanhan hautausmaan vieressä.

Kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Tällöin paikalla on opas. Samaan aikaan on kirkon vieressä avoinna Tasauksen Tapulikahvila, jonka toiminnalla tuetaan nimikkolähettien työtä. Myös museo on ollut auki sunnuntaisin.

Konginkankaan kotiseutumuseo sijaitsee Konginkankaan kirkonmäellä vanhassa pitäjän viljamakasiinissa, jonka Konginkankaan  kotiseutu- ja museoyhdistys avasi museoksi 1956. Nykyisin museo kuuluu Äänekosken kaupungin museotoimeen. Museolla on noin 200 etupäässä maa- ja metsätalouselinkeinoihin liittyvää esinettä ja valokuvaa. Museo on avoinna tilauksesta, kesäsunnuntaisin ja ainakin Konginkankaan kesäpäivien aikaan.

Kansakoulutien varrella on kolme historiallista, eri aikakausia edustavaa kansakoulua sekä uusi alakoulu. Keski-Suomen ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Jokelan talossa 1867. Jokela sijaitsee Kansakoulutien päässä. Komea Konginkankaan kirkonkylän puukoulu eli ”uusi kansakoulu” valmistui 1936 aivan kirkonmäen kupeeseen. Nykyään siinä toimii päiväkoti. Rakennuksen kanssa samalla tontilla sijaitsevat nuorisotalo Vaparina toimiva vanha puukoulu vuodelta 1890 sekä alakouluna toimiva matala tiilinen koulurakennus 1970-luvun alkupuolelta (peruskorjattu 2007).

Konginkankaan yhä toimiva työväentalo sijaitsee sekin koulujen ja kirkon tuntumassa.

Konginkankaan vanha pappila rakennettiin 1899 kirkonkylän raitin varteen kauemmaksi kirkonkylän keskustasta. Pappila on hirsinen, laudoitettu nikkarityylinen rakennus.

Sumiaisten suunnasta tulevat ottaa vastaan hauska rakennus, nykyinen sähköliike ja entinen Lottala (kuva).