KONGINKANKAAN KOTISEUTUKERHON KÖMIN KILTA r.y. JOHTOKUNTA

 

Jäsenten (ja varajäsenten) yhteystiedot vuonna 2011-2012

ANNE RANTALA

(MARTTI ILVES, puh. 040-7291739)


PEKKA SAVOLAINEN (vpj), puh. 040-7662491, psavol37(at)pp.inet.fi.

(RAIJA TUOMI)

 

REETTA KORJONEN (sihteeri), puh. 050-4301635

 

(EMIL KINNUNEN)

 

VELI RYTKÖNEN, puh. 040-1841006, veli.rytkonen(at)mbnet.fi

(HELI HYTÖNEN)

 

SATU RUUSKA, puh. 041-4646288, satu.ruuska(at)jyu.fi

MARJA-LIISA LIIMATAINEN (rahastonhoitaja) puh. 040-7569129, marja-liisa.liimatainen(at)pp.inet.fi

 

ERKKI VILEN puh. 040-5231630

(MATTI JOKIHALME, puh. 040-5231542)

 

HELENA SIMONAHO (pj), puh. 040-7521844, helena.simonaho(at)pp.inet.fi.

 

KONGINKANKAAN KOTISEUTUKERHO
KÖMIN KILTA r.y.

SÄÄNNÖT

1§    Yhdistyksen nimi on Konginkankaan kotiseutukerho Kömin Kilta r.y. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä Kilta. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekosken kaupunki ja toimi-alueena entisen Konginkankaan pitäjän alue.

2§    Killan tarkoituksena on edistää entisen Konginkankaan pitäjän alueella tehtävää kotiseutu-työtä alueella vakinaisesti asuvien, loma-asukkaiden ja entisten konginkankaalaisten keskuudessa siten, että paikallisidentiteettiä vahvistetaan, kulttuuriperintöä vaalitaan ja etsitään yhteisiä ratkaisuja aluetta koskeviin kulttuurisiin ja ekologisiin ongelmiin.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kilta
1.    Toimii alueensa etujärjestönä, on yhteistyössä kunnallishallinnon kanssa ja vaikuttaa päätöksentekoon.
2.    Tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille.
3.    Harjoittaa koulutus-, tiedotus- ja kokoustoimintaa.
4.    Järjestää kotiseututilaisuuksia.
5.    Kerää, arkistoi, museoi ja muulla tavoin edistää Konginkankaan alueen kulttuuriperinteen tallennusta ja säilyttämistä sekä vaalii luonnon- ja kulttuuriympäristöä.
6.    Julkaisee Konginkangasta koskevaa aineistoa yksin ja yhteistoiminnassa muiden yhteisöjen kanssa.
7.    Toimii yhteistyössä kotiseututyön katto-organisaatioiden kanssa.

3§     Kiltaan voi varsinaiseksi jäseneksi tai ainaisjäseneksi liittyä jokainen yksityinen kotiseudun kehittämistä harrastava henkilö.
Kiltaan voi liittyä kannattajajäseneksi oikeuskelpoinen yhteisö sekä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö. Kannattajajäsenellä on kokouksissa puhe- mutta ei äänioikeutta.
Kilta voi kutsua kunniajäseniä. Kunniajäsenyydestä päättää Killan kokous johtokunnan esityksestä.
Johtokunta ratkaisee jäsenyyshakemukset.

4§    Liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun sekä kertakaikkisen ainaisjäsenmaksun suuruudesta päätetään Killan vuosikokouksessa.

5§    Killan asioita hoitaa sen hallituksena vuosikokouksen valitsema johtokunta, johon kuuluvat vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kuusi (6) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä ja heidän varajäsenensä.
Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat virkailijat.
Johtokunta voi asettaa avukseen työvaliokunnan ja muita tarpeellisia toimikuntia.

6§    Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai jos vähintään kolme jäsentä sitä haluaa. Johtokunta on päätösvaltainen, jos vähintään neljä jäsentä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide.

7§    Killan nimen kirjoittavat johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, sihteeri, kukin erikseen.

8§    Killan tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätös ja vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa johtokunnalle viikon kuluessa tilien vastaanottamisesta.

9§    Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa alaansa liittyvää toimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.

10§    Killan varsinainen kokous on vuosikokous, joka pidetään tammi-helmikuussa. Lisäksi johtokunta voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen kokouksen. Johtokunnan on kutsuttava ylimääräinen kokous koolle, mikäli vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii tietyn asian käsittelyä varten.
Killan kokoukset kutsutaan koolle vähintään viikkoa ennen kokousta jäsenkirjeessä julkaistulla ilmoituksella.

11§    Killan vuosikokouksessa
1.    Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan tarkastajat.
2.    Todetaan kokouksen laillisuus.
3.    Esitetään vuosikertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto, vahvistetaan tilinpäätös.
4.    Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille.
5.    Vahvistetaan toimintasuunnitelma, liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus sekä tulo- ja meno-arvio kuluvaksi kalenterivuodeksi.
6.    Valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet sekä kaksi tilintarkastajaa ja näiden vara-miehet.
7.    Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12§    Ellei jäsen täytä sääntöjen määräämiä velvollisuuksia, hänet voidaan erottaa Killasta Killan kokouksen päätöksellä, jota vähintään 2/3 enemmistö annetuista äänistä kannattaa.

13§    Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai Killan purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään yhden kuukauden väliajoin pidetyssä kokouksessa, jolloin ehdotusten kummassakin kokouksessa on saavutettava 2/3 äänten enemmistö annetuista äänistä käydäkseen kokouksen päätöksestä.

14§    Killan purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi luovutetaan Killan omaisuus Killan tarkoituksen edistämiseen sekä huolehditaan arkiston, museokokoelmien ja Killan muun omaisuuden säilymisestä jonkin oikeustoimikelpoisen yhteisön hallinnassa Killan viimeisen purkamisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti.

15§    Mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä, Killan toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.

 

Kömin Killan perustaminen

Uudenvuodenpäivänä 1.1.1948 joukko asianharrastajia kokoontui Konginkankaalla seurakuntakotiin keskustelemaan erityisen kotiseutu- ja museoyhdistyksen perustamisesta.

Kokouksen avasi kirkkoherra Martti Kohonen, joka avauspuheessaan korosti, että sellaista tarkoitusta varten perustettavan yhdistyksen tärkeänä tehtävänä olisi "ylläpitää ja kasvattaa entisen Kömin asukkaiden yhteistuntoa, tukea heidän henkisiä pyrkimyksiään, edistää pitäjän menneisyyden tutkimusta ja sen ilmausten tallentamista sekä soveltuvin kohdin valvoa sen kulttuuri- ja aineelllisiakin etuja". Puhetta kokouksessa johtamaan valittiin piiriesimies Eino Kustaa Laitinen.

Keskustelun jälkeen päätettiin perustaa yhdistys nimeltä "KÖMIN KILTA". Sen nimessä lyhyt ja naseva alkuosa muistuttaa pitäjän vanhasta nimestä, jälkimmäinen osa taas viittaa jo keskiajalla tunnettuun nimitykseen, jolla on tarkoitettu keskinäistä apua ja seurustelua varten perustettuja yhdistyksiä eli veljeyksiä. Kömin Kilta näin ollen tulisi olemaan pitäjänsisäinen ja entisten pitäjäläisten keskeinen kultturiveljeys.

Perustetun yhdistyksen säännöiksi hyväksyttiin erinäisin pienin muutoksin Suomen Museoliiton mallisäännöt kotiseutu- ja museoyhdistyksiä varten. Näin hyväksyttyjen sääntöjen mukaan johtokuntaan valittiin kuusi varsinaista ja kolme varajäsentä.

Varsinaisiksi tulivat valituiksi piiriesimies Eino Kustaa Laitinen Liimattalasta, khra Martti Antero Kohonen kirkonkylästä, mv Iivari Hannula Liimattalasta, mv Vilho Pasanen Iitsalosta, kauppias Juho Eemeli Hämäläinen Kalaniemeltä ja kansakoulunopettaja Tekla Lyydia Rautiainen Räihästä. Varajäseniksi valittiin mv Aarne Einari Minkkinen Kalaniemeltä, pienviljelijä Toivo Alvari Tapperi - oikeammin Tapper - Laajarannalta sekä mv Väinö Matti Jokihalme Liimattalasta. Välittömästi tämän kokouksen jälkeen jäjestäytyneeseen johtokuntaan tuli puheenjohtajaksi Eino Kustaa Laitinen, varapuheenjohtajaksi Vilho Pasanen, sihteeriksi ja arkistonhoitajaksi Martti Kohonen sekä johtokunnan ulkopuolelta rahastonhoitajaksi vaatturi Yrjö Savolainen. Sihteeri valtuutettiin käynnistämään toimenpiteet yhdistyksen rekisteröintiä varten.

Tässä perustavassa kokouksessa laaditun sopimuskirjan allekirjoittivat seuraavat seitsemän henkilöä: Eino Kustaa Laitinen, Martti Antero Kohonen ja hänen vaimonsa Katri Kohonen, Yrjö Savolainen, kanttori Aksel Liukkonen ja hänen vaimonsa Valma Liukkonen sekä Tekla Lyydia Rautiainen.

Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen yhdistysrekisteriin joulukuun 15. päivänä 1948 nimellä "KÖMIN KILTA r.y."

Kömin Killan toiminta

Arkistosta löytyneeseen mustaan vahakantiseen vihkoon on yhdistyksen kokouksien muutamia pöytäkirjoja alkuvuosilta kirjattu harvakseltaan.

Vuonna 1951 maaliskuun 27. päivänä vuosikokous ja johtokunnan järjestäytyminen.

Vuonna 1953 25. tammikuuta vuosikokous, jossa toimintakertomus kertoo, ettei juurikaan ole ollut virallista toimintaa mutta kansakoululautakunnan kanssa yhtestoiminnassa on valmistettu kotiseuturaina, tehty aloite kirkonkylässä olevan tiekolmion kunnostamiseksi ja oltu pystyttämässä Lylykankaalle nuijasodan muistomerkkiä, vuonna 1950 valmistunutta patsasta. Päätetty on myös ehdottaa Kalaniemen lainajyvästölle, että kirkonkylässä sijaitseva vanha viljamakasiini entiseen käyttöön tarpeettomaksi käyneenä saataisiin museokäyttöön.

Vuonna 1956 vuosikokous 21. maaliskuuta totesi vuosikertomuksen puuttuvan, koska toiminta oli ollut lamaantuneena. Valittiin rakennustoimikunta museorakennuksen kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Johtokunnan kokouksessa 13. syyskuuta sitten todettiin asia kuntoon saatetuksi.

Vuonna 1957 vuosikokouksessa 24. helmikuuta käsiteltiin museoon sopivien esineiden keräystä.

Vuonna 1972 Taidekoti Liimattalassa järjesti kotiseutujuhlan 31. heinäkuuta.

Vuonna 1973 11. kesäkuuta Taidekodissa sitten pidettiin yhdistyksen kokous, jossa todettiin, että "pitäisi saada tämä nyt nukkuva kotiseutuyhdistys uudestaan toimivaksi ja että voitaisiin saada yhdistyksen puitteissa jotain merkittävää aikaan, koska Konginkangas viettää 100-vuotisjuhlavuottaan ja pääjuhlatapahtuma on 14. heinäkuuta". Keskusteltiin kotiseutumuseon siirtämisestä mahdollisesti Taidekodin yhteyteen.

Vuonna 1974 25. marraskuuta yhdistyksen kokous päätti kääntyä lääninhallituksen puoleen Liimattalan Taidekoti-rakennuksen sekä sen ympäristön "rauhoittamiseksi" kiinteistön historiallisen arvo vuoksi.

(Kaikissa e.m. kokousten pöytäkirjojen johdanto-osissa on käytetty termiä "Kotiseutu- ja museoyhdistyksen kokous" eikä "Kömin Kilta"-nimeä, joka yksin olisi edelleenkin ollut virallinen yhdistysrekisteriin merkitty muoto.)

Kömin Killan uusi tuleminen

Pitkään jatkuneen hiljaiselon jälkeen vuoden 1998 syksyllä alettiin toimintaa jälleen viritellä henkiin. Konginkankaalla Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys kokoontui 7. lokakuuta pohtimaan mm Konginkankaan kotiseututyön edistämistarpeita sekä toiminta-mahdollisuuksia. Samalla se tarjosi tilaisuuden perustaa yhdistyksen alaisuuteen uusi erillinen Konginkangas-jaosto.

Konginkangas-jaosto perustettiinkin. Sen puheenjohtajaksi tuli Taina Paakkunainen, varapuheenjohtajaksi Markku Sikiö sekä sihteeriksi Sirpa Kinnunen. Todettakoon, että tätä aikaisemminkin Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen toiminnassa oli ollut mukana edustajia myös Konginkankaalta.

Pikapuoliin tämän Konginkangas-jaoston kokouksessa tammikuun 17. päivänä 1999 [8§] Matti Suojanen esitti, että perustettaisiin oma kotiseutuyhdistys Kömin Kilta, joka myös rekisteröitäisiin. Perusteluna oli, että oma organisaatio olisi toiminnallisessa kuin myös taloudellisessa mielessä helpommin hoidettavissa. Samassa yhteydessä muisteltiin Kömin Killan nimisenä rekisteröitynä yhdistyksenä tapahtuneen toiminnan aikaisempia vaiheita ja päätettiin selvittää, onko mainitun niminen yhdistys edelleen olemassa.

Niinpä sitten lopun vuotta 1999 tätä Kiltaa, joka sillä hetkellä ei vielä ollut rekisteröity, veti oma johtokunta puheenjohtajana Taina Paakkunainen. Yhdistyksen julkaisun "Kokkajuurikka" sivulla 16 selostetaan tarkemmin, "keitä köminkiltalaiset ovat ja mitä he haluavat". Tämän julkaisuista ensimmäisen - jo vuodelta 1999 - alkulehdellä silloinen yhdistyksen  puheenjohtaja Taina Paakkunainen kirjoituksessa "Konginkangas kotiseutumme", joka ilmeisesti on ollut hänen tervehdyspuheenvuoronsa ja samana vuonna järjestetyillä kesäpäivillä, toteaa "nyt vallitsevan innostuneen ja innostavan talkoohengen".

Yhdistyksen uudelleen perustaminen ja virallistaminen yhdistysrekisterissä pantiin alkuun, kun syyskuun 12. päivänä 1999 Liimattalassa pidetyssä yhdistyksen kokouksessa perustettiin KONGINKANKAAN KOTISEUTUKERHO KÖMIN KILTA, jonka perustamiskirjassa allekirjoittajina olivat Matti K. Suojanen, Taina Paakkunainen, Marja-Liisa Liimatainen, Kalle Hytönen, Sirpa Kinnunen, Niilo Hytönen ja Matti Hytönen.

Perustamisilmoitus yhdistysrekisteriin lähetettiin heti syyskuun lopulla. Yhdistysrekisteri pyysi yhdistystä muutamalta osin täydentämään ilmoitusta. Kun helmikuussa 2000 tuo täydennys oli tehty, yhdistysrekisteriin merkittiin 06-03-2000

KONGINKANKAAN KOTISEUTUKERHO KÖMIN KILTA r.y.

jonka toimihenkilöinä toimivat nimenkirjoitusoikeuksin puheenjohtaja Marja-Liisa Liimatainen, varapuheenjohtaja Eemeli Kinnunen ja sihteeri Sirpa Kinnunen.

 

KÖMIN KILLAN NYKYPÄIVÄÄ

Yhdistystä perustettaessa toiminnaksi on määritelty kotiseututyö vakinaisten ja loma- asukkaiden sekä entisten konginkankaalaisten keskuudessa siten, että paikallista identiteettiä vahvistetaan, kulttuuriperintöä vaalitaan ja etsitään yhteisiä ratkaisuja aluetta koskeviin ongelmiin.

Kömin Kilta siis aloitti uudelleen syntyneenä ja rekisteriin hyväksyttynä vuosituhannen alussa. Vuosina 2000-2002 puheenjohtajana toimi Marja-Liisa Liimatainen ja sihteerinä Sirpa Kinnunen, vuosina 2003-2004 puheenjohtajana Helena Pasanen-Tarkka ja sihteerinä Sirpa Kinnunen. Vuodesta 2005 alkaen puheenjohtajana on ollut Pekka Savolainen ja sihteerinä Marja-Liisa Liimatainen.

Kilta on vuosina 1999-2005 tuottanut kaikkiaan seitsemän kotiseutuaiheista julkaisua, joita löytyy myös Konginkankaan kirjastossa. Kilta myy myös vanhoja konginkankaalaisia aiheita esittäviä kuvakortteja ja muuta aineistoa e.m. julkaisujen lisäksi.

Vuoden 2006 kesätapahtumaan valmistui ensimmäinen erä Killan logolla varustettuja lippiksiä sekä t-paitoja. Konginkankaan historian täydentämishankkeessa Kilta on ollut edustettuna.

Tuoreita saavutuksia on ollut Äänekosken suurkunnan muodostumiseen liittyvänä entisen Koulutien nimen muuttaminen muotoon Kansakoulutie nimenomaan koulun historiaan perustuen.

Vuosituhannen alusta vuoteen 2006 asti Kilta oli vetovastuussa eri nimityksillä pidettyjen kesätapahtumien järjestämisessä. Konginkankaan kotiseutumuseo, jonka Kilta alun perin sai aikaan ja joka muodollisesti on osa Äänekosken kaupungin museotointa, pitää esitteillä Killan keräämää ja lahjoituksin vastaanottamaa esineistöä. Kesällä 2009 museo on saanut kunnollisen riittävän valaistuksen ja tukevan kaiteen ulkoportaille.

Kaikenlaisen kotiseutuaiheisen materiaalin kerääminen museoon ja kartoittaminen on kotiseutuyhdistystoiminnan olennainen tehtävä. Myös arvokkaiden haastatteluja sisältävien nauhojen säilytyskelpoisuuden varmistaminen on lähiajan tavoitteena kuin myös sopivien uusien haastattelukohteiden suunnittelu. Palolaitoksen tiloissa säilytettävän entisen Konginkankaan kunnan arkiston tilasta huolehtimiseen pitää kiinnittää huomiota.

Tällä haavaa Kömin Killalla jäseniä on noin 60. Tavoitteena on saada toimintaan mukaan uutta verta ja uusia ajatuksia. Killan motto nykyaikaan sovellettuna onkin seuraava:

"KAIKKI KOTISEUDUN HYVÄKSI TEHTY TYÖ ON ARVOKASTA - KUN VAIN AINA LÖYTYISI SEN  TEKIJÖITÄ"

 

KÖMIN KILLAN JULKAISUT 1999-2005

1.  "KOKKAJUURIKKA" 1999. Konginkankaalaisten muisteloita.

2.  "NUOTALLA" 2000. Muisteloita erilaisista aiheista.

3.  "TUULASTAMASSA" 2001. Muisteloita erilaisista aiheista.

4.  "ONGELLA" 2002. Muisteloita erilaisista aiheista.

5.  "KESÄLLÄ KERRAN" 2003. Pitkäaikaisten kesäkonginkankaalaisten muistoja.

6.  "VASTIKETTA JA KORVIKETTA" 2004. Rakennuste historiaa;

sota- ja pula-aika.

7.  "POSTIKAMMARI JA POSTINEIDIT" 2005. Postitoimen historiaa.

8.   KONGINKANKAAN MUSEON ESITTELY-DVD