KONGINKANGAS ENNEN VANHAAN

 

 

Luettavaa Konginkankaan historiasta

 

 

Löyhkälän uuni, kruununmetsätorppareista muistuttamassa

 

Koiviston uuni, Adoptoi monumentti kohde, toistaiseksi ainoa Keski-Suomessa.
Kirjoitus Koiviston eli Löyhkälän, kruununmetsätorpan, perustamisesta ja asukkaista.

 

Konginkangas-koru, Kalevala -Koru

 

Konginkangas-korun malli on löytynyt vuonna 1904 kirkonkylän keskustasta Savolaisen tontilta löytyneestä muinaishaudasta.

 

Konginkankaan muinaismuistoja

 

Konginkankaan alueella asuttiin nykyisen hautausmaan ja Pohjoiushiekan uimarannan alueella. Keiteleen rannoilla on seitsemän lapinrauniota. Savolaisen tontilla olleessa haudassa oli kahden vainajan jäänteet ja heidän korujaan ja tarvekalujaan.

 

Kertomuksia sodassa olleista hevosista

 

Perheet muistelevat sotaan luovutettuja hevosiaan

 

Konginkankaan koulun historiaa 1800-luvulla

 

Keski-Suomi no 3:ssa 20.1.1872 on uutinen Konginkankaan, Keski-Suomen vanhimman, kansakoulun rakentamisesta. Kyseinen ensimmäinen koulurakennus oli Koivula.

 

Koivula

 

Koivula rakennettiin ensimmäiseksi koulurakennukseksi, mutta toimi myöhemmin mm. nuorisoseurantalona.

 


Gallen-Kallela Konginkankaalla kesällä 1904

 

Gallen-Kallelan perhe vietti kesän 1904 Konginkankaalla Räihän Lintulassa Keiteleen rannalla. Sinä kesän maalatut järvimaisemat kuuluvat Gallen-Kallelan parhaimpiin. Kuuluisin niistä on Keitele-teos, joka on Lontoossa National Galleryssa. Siihen kesään liittyviä maalauksia on 37, ha lukemattomia luonnoksi ja piirustuksia.

Keitele-teoksen kopio on Lintulahden Nesteen huotoasemalla, jonka sen sinne lahjoittivat Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry, Konginkankaan Kyläyhdistys ry ja Akseli Gallen-Kallelan Museo.

 

Niemelän torpan historiikki

 

Niemelän torppa Konginkankaan Pyyrinlahdelta ostettiin Seurasaareen vuonna 1909. Ne ovat Seurasaaren ensimmäiset ulkomuseo-rakennukset.

Ranskalainen arkkitehti Laura Boit teki Niemelän torpasta loppupäättötyön. Se on luettavissa netissä, linkki Konginkankaan Kyläyhdistyksen uutissivulla.

 

 

Liimattalan talon historia

 

Liimattalan kantatalo tuli Rautalammin hallintopitäjän maakirjoihin ensimmöäisen kerran vuonna 1561, jolloin sinne muutti Savosta Pyyrinlahden ensimmäinen asukas, Pekka Pekanpoika Liimatainen.

 

 

Pellot on karut ja tiet tiettömät

 

- Keskisuomalaisen juttu Iisjärven taloista v. 1948

kirj. toimittaja Aarne Vuorinen

 

 

Nuijasota

 

 

Pyyrinlahden hallinnollinen keskus

 

Liimattalan talon kaksi isäntää oli valtiopäivämiehiä ja nimismies. Kauton talon isännät olivat nimismiehiä.

 

 

Pyyrinlahden hohdokas aika

 

Aarne Vuorisen kirjoitus

 

 

"Paavontupa" - kauppias Vilho Mäilän juttu Sampo-lehdessä 50-

 luvulla

 

 

 

Vilho Mäilän kirjoitus Kongintaipaleesta

 

Sampo-lehdessä

 

 

Huosiaismäen taistelu

 

Vuonna 1714 ruotsalainen kapteeni Enberg ja 72 miehen partio taistelivat Pyyrinlahden Kurikkakankaalla venäläisiä eversti Rene de Telliacin johtamia 500 venäläistä kasakkaa vastaan. Paikalla on Nuijasodan ja Huosiaismäen taistelun muistomerkki.

 

 

Pyhäkankaan karsikko ja Konginkankaan seurakunnan

 

 

vaiheita

 

 

Pyhäkankaan karsikko, Suomen läntisin, sijaitsee Äänekosken Liimattalasta Häkkilään johtavan tien varrella. Saarijärveen kuuluneen Pyyrinlahden, nykyisten  Liimattalan, Laajarannan ja Riihilahden, asukkaat veivät vainajansa Saarijärven kirkkomaahan. Matkalla he tekivät karsikkopuuhun merkinnät vainajasta.

 

 

Pyhäkankaan karsikkopetäjät

 

Arvo Koskisen kirjoitus Sampo-lehdessä v. 1948

 

 

Konki Kunniaan

 

 

Aarne Vuorisen kirjoitus 28.4.1992

 

Ala-Keiteleen ja Keiteleen Räihänselän välillä oli kannaksen yli veneiden vetokonki

vielä 1800-1900-lukujen taitteessa. Konki meni keskellä Konginkankaan kylää.

 

 

 

Alankomaiden kultadukaatti

 

Kaarina ja Pentti Leppänen luovuttivat kultadukaatin
17.3.2012 Keski-Suomen Museolle toimitettavaksi
Museoviraston Rahakammioon.
 

 

Matkailijareitti

 

 

ennen vanhaan

 

Kotiseutumuseo 2012

 

Takaisin sivulle Kömin Kilta.

kotisivut yrityksille ja yhdistyksille: keski-suomen verkkomedia