Konginkankaan palasia maailmalla
Niemelän torppa Seurasaaressa
Seurasaaren ulkomuseon alku on Konginkankaalla. Niemelän torppa siirrettiin Helsinkiin Seurasaaren ensimmäisenä talokokonaisuutena vuonna 1909.
Halosenniemi
Tuusulassa Pekka Halonen halusi taloonsa Halosenniemeen hirret Konginkankaalta, sillä tuohon aikaan Konginkankaan hirsillä oli Suomessa huippumaine: "Talon punahonkaiset hirret oli hankittu Konginkankaalta. Pekan toiveiden mukaan rungot oli kaadettu keskitalvella, mikä takasi niiden kestävyyden. Komeimmat, ateljeen kattokannattajiksi varatut, jätettiin pyöreiksi, ja muut sahattiin raamisahalla suorasivuisiksi."
Akseli Gallen-Kallelan maalaukset
Akseli Gallen-Kallelan maalauksia Konginkankaalta: Keitele (ainakin kolme versiota, joista yksi The National Galleryssa Lontoossa), Juhannusruusuja, Ilves-Matti (Lintulan arentimies) Mäntän museossa, Saunatyttö, Mary Lintulan rannassa, Ilvesluola.
Simo Hannulan piirrosgrafiikkaA
Taiteilija Simo Hannula on syntynyt Liimattalan kylässä Hannulan talossa. Hän on tehnyt useita töitä, jotka kuvaavat Konginkangasta ja sen ihmisiä. Hannula sai Pro Finlandia -mitalin 1969 ja taiteilijaprofessorin arvonimen 1993.
Herneelän tuulimylly
Liimattalan kylän vanha tunnusmerkki Nelostien varressa, Herneelän tuulimylly myytiin Tampereen kupeeseen Sastamalan Suodenniemen museokylään.
Mikko Niskasen elokuvat
Konginkankaalta Käpykolosta käsin on tehty ainakin Laulu tulipunaisesta kukasta (1971), Kahdeksan surmanluotia (tehty Konginkaalla 1972, Jussit sekä ohjaajana että parhaana miesnäyttelijänä), Kianto - omat koirat purivat (1974), Pulakapina (1977), Syksyllä kaikki on toisin (1978) ja Ajolähtö (1982, Jussi ohjauksesta).
Elokuvissaan Niskanen käytti myös paikallisia ihmisiä, joten elokuvista saattaa löytää tuttuja konginkankaalaisia.
Mikko Niskanen sai kaikkiaan kuusi Jussi-patsasta. Hänet nimitettiin myös taiteilijaprofessoriksi. 1970-luvulla Niskanen suunnitteli Liimattalan kylässä sijaitsevasta Käpykolosta elokuvakeskusta, mutta suunnitelma epäonnistui.
Konginkangas-koru
Kalevala Koru on tehnyt rintasolkea, jonka esikuva on löydetty Konginkankaan kirkonkylältä. Hautaröykkiö paljastui keskeltä kylää kauppias Savolaisen pihassa olleen kumpareen tasoitustöissä 1913. Paikalta löytyi tarkemmissa kaivauksissa myös kupurasolkia, pronssikoruja, villalankaa, poronnahkaa jne. Soikea kupurasolki ajoittuu rautakauteen 1000-luvulle.
Malli ei ole tällä hetkellä Kalevala Korun myynnissä. Kalevala Koru valmistaa mallistosta poistettuja koruja tilauksesta, mutta vain isoissa erissä: minimi on pronssi- tai hopeasoljelle 100 kpl ja kullalle 10 kpl. Konginkankaan kyläyhdistys tilaa yhteisesti erän, mikäli sitovia ennakkotilauksia on tarpeeksi.
Vihje komean korun omistajalle: ripusta solki samanmetalliseen ketjuun, saat upean riipuksen!
Husqvarna-pyssyn lukko
Tarina kertoo näin: 1876 Juho Liimataisen Husqvarna-pyssy räjähti hirvimetsällä silmille ja sen lukko lensi oikeaan silmään. Lähin lääkäri oli Saarijärvellä. Sinne mennessä ajettiin kolme hevosta märiksi, ne vain vaihdettiin kievareissa. Lääkäri kysyi ensi töikseen ”Onko teillä varaa maksaa palkkani?”. Saattaja suuttui tosissaan ja sai lääkärin töihin. Lukko oli kuitenkin viisi vuotta Juhon pään sisässä ennen kuin siitä saatiin otettua röntgen-kuva ja se leikattiin. (Tarina on Liimattalan kyläkierroksen satoa 2009)
Lukko on huhun mukaan nykyisin Lääketieteellisessä museossa Helsingissä, mutta Lääketieteellisen museon kokoelmia ei ole inventoitu, joten siellä ei ole tietoa tästä tarinasta.
Konginkankaalaisia kulttuurivaikuttajia
Taiteilija Eila Minkkinen syntyi Soskonniemellä ja asuu nykyään Raumalla. 1970-luvulla hän teki lähinnä koruja, sen jälkeen suuria reliefejä ja veistoksia. Hän sai valtion taidepalkinnon 1992.
Professori, näyttelijä ja ohjaaja Mikko Niskanen syntyi Liimattalassa, jonne hän myöhemmin rakensi Käpykolonsa. Yhdeksi parhaaksi suomalaiseksi elokuvaksi arvostettu Kahdeksan surmanluotia kuvattiin Konginkankaalla.
Professori, kuvataiteilija Simo Hannula ja veljensä näyttelijä-ohjaaja, maanviljelijä Markku Hannula syntyivät Liimattalassa Hannulan talossa.
Suomen kielen emeritusprofessori Matti K. Suojanen syntyi Liimattalassa ja teki Konginkankaalla murretutkimusta.
Opettaja Toivo Parantainen, joka opetti kirkonkylän ja Liimattalan kouluilla, keräsi taidekokoelman lähinnä 1900-luvun kotimaisesta taiteesta ja perusti eläköidyttyään Liimattalan Taidekodin. Taidekoti purettiin kuntaliitoksen jälkeen ja kokoelma siirrettiin Äänekosken taidemuseoon.
Liitteenä juttu Karjala-lehdessä 30.7.1970, jossa on todettu Konginkankaan olevan kappale kauneinta Suomea!